Monday, 8 July 2013

#7

Aloitin värjäämään hiuksiani jo ala-asteella ja näistä ajoista ei hirveästi kuvia ole. Kun olin kutosella, otin ensimmäiset kuparinväriset raitani, myöhemmin taas raidoitin lisää jopa oranssiin taittuvalla toisella kuparilla. Alla taidokkaasti cropattu kuva minusta omalla hiusvärilläni, vaalentuneena versiona tietysti. Oma nyt kasvava värini on lähellä erittäin tumman ruskeaa, ellei jopa mustaa.


I started to color my hair already when I was in lower middle school and I dont have that many pictures of that time on my computer. When I was on the grade six, I took my first copper colored highlights, later on I took more, with a orange-ish, other shade of copper. Below there's an skillfully cropped picture of me with my own haircolor, a fairer version of course ( since it was summer). The color I have growing now, its close to this really dark brown, if not black.

Props to whomever took this, might be Jane.



-





Joskus sitten yläasteaikana, päätin olevani poikatyttö, ja vedin hiukseni aivan lyhyeksi. Samalla päätin että kyllä, musta oli värini ja kyllä, olen emo. Päätin myös että blondaus kannattaa, ja kun kaikki päätyi yhteen, tuloksena on mitä näette ylhäällä. Ei mikään paras leikkaus minulle, mutta väristä pidin.. Vaikka otsatukan alta näkyykin vielä lisää mustaa. Jumalauta mikä potta voi kristus. Seuraavana oli sitten ensimmäinen kokeiluni punaisesta. Väri tehtiin raitaväreillä, joten musta vaalentui punaiseksi melkein heti, kiitos Jumalalle siitä. Äitini ikäväkyllä vihasi punaisia hiuksiani, ja ylläpidosta tapeltiin kynsin ja hampain. Loppujen lopuksi päädyin tekemään niinkuin hän halusi, ja värjäsin tummanruskeat ( kaikki nämä siis tosiaan kampaamossa). Paremminhan tämä sopii minulle, kuin musta pottani, mutta punainen oli silti aina lempivärini. Sitten ajattelin, että no perkele, menempä värjäyttämään itselleni vaaleanruskeat. Kuten kuvasta näette, kampaamossa asiat eivät sujuneet kuin halusin, ja minulle jäi oranssi tukka, joka ajan myötä haalistui blondiksi. Oranssin tukkani aikana olin riparilla, ja muistan vieläkin kuinka kummitätini eivät löytäneet minua konfirmaatiossa, koska luulivat minua pojaksi. Oli hieno hetki. Taas kerran, äiti vihasi, minä pidin, tukastani siis.

Sometime around Middle School, I decided I was a tomboy and I went and got a really short hair. At the same time I decided, that black was my color, and that I was an emo. I also decided that bleaching is worth it and when all this collided together, the result is something you can see from above. A terrible cut for me, but I liked the color.. Even though you can see some black from beneath my bangs. Fucking God what a bowlcut, Christ. Next in line was my first try on the color red. This got done with highlight color, that bleached my black hair almost intant, thank God for that. My mom sadly hated my red hair, and we fought with tears and anger on the maintenance. In the end I caved in and did what she wanted, and colored my hair a dark deep brown ( this all has been done in a salon). It suited me better than my black bowl, but the red continued to be my favorite. Then I thought to myself, that fuck me, I want a lighter colored brown. As you can see from the picture above, things didnt exactly go as I wanted in the salon, and I got stuck with orange hair that faded to blonde via time. I had my orange hair when I was in a confirmation camping trip, and I can still remember how my Godmothers couldnt find me in my Confirmation party, because they thought I was a boy. Was a beautiful moment. Once again, my mom hated it, and I liked it, my hair, that is.



-









 

Okei, yläastetta vielä nämä kuvat, luokista kahdeksasta yhdeksään. Rupesin kasvattamaan hiuksiani, sillä joo ei se poikatyttöjuttu ollutkaan niin kivaa. Nämä hiukset, vaikka helvetin lyhyet olivatkin, olivat aivan ihanat, punaruskeat päältä ja mustat alta. Pidin niitä tavattoman pitkään uudelleenvärjäämättä, koska juurikasvuni sopi punaisiin sävyihin hyvin. Sitten muistin hirveän blondi-musta pottani, ja että emoilu oli coolia. No, sama ordeeli, kauhealla vaalentamisella musta pois otsatukasta, ja muualle musta sensijaan, koska sehän on fiksua. Ensimmäisen vaalennuksen jälkeen etulettini oli vähän harmaan kellertävän mustan mikälie. Siitä katsottuna kahdessa alemmassa kuvassa, toisen vaalennuksen jälkeen, ajattelin että no ny passaa. Nämä hiukset minulla olivat monta kuukautta, koska se tyydytti emon sieluni. Sitten muistin taas että punaruskea-musta oli aivan saatanan hyvä idea. Ajattelin että joo yhdellä vaalennuksella selvittäisiin, mutta kampaamossa nainen joka hiuksiani laittoi, sanoi että ei lämpimät sävyt sovi sinulle, ja sanomatta mitään sen enempää tai edes ilmoittamatta minulle, läimäisi mustan värin koko päähän. Leikkautin myös suoran otsatukan. Kun huomasin että ei vitun vittu, mun hiukset on mustat, sain hampaita kiristelemällä maksaa 80 e väristä jota en halunnut, ja kun kotiin pääsin, hakkasin nyrkeillä seinää ja itkin. Oi pettymys, kuinka karvas oletkaan.


Okay, these pictures are still from Middle School, from grades eight to nine. I started growing my hair, since yeah that tomboy thing wasnt that fun after all. This hair, even if it was fucking short, were awesome, reddish brown from the top and black from the bottom. I kept them for quite a while without recoloring, since the color of my roots fit the red shades well. Then I remembered my horrid blond-black bowlcut, and that being an emo was cool. Well, same thing over again, with alot of bleaching I got the black out of my bangs, and put it everywhere else, since thats smart. After the first bleaching, my bangs were this awful color of yellowish grayish black of a whatever. In the two pictures below that, after the second bleaching, I thought that this'll do. This hair I had for quite a few months, since it satisfied my emo soul. Then I remembered that the reddishbrown-black was a fucking great idea. I thought that yeah I could get away with just one bleaching, but the lady in the hairsalon who did my hair, said that warm shades dont suit me, and without saying a word or even informing me, she slapped a black all over my head. I also cut my bangs straight. When I noticed that oh fucking fuck, my hair is black, I clenched my jaw when I paid the 80 euros for the color I didn't want, and when I got home, I hit the walls with both fists and cried. Oh disappointment, how bitter is thou taste.

 -

















Ööö joo, ysin viimeiset hetket ja lukion ensimmäisen luokan alku. Valtava kasa kuvia, tiedän, älkää valittako. Ensimmäisenä siis klassinen punaruskea kokonaan päähän. kun sain mustaa haalennettua jatkuvalla pesulla. Sitten sain monen vuoden suostuttelun jälkeen äitini suostumaan että punainen tekisi comebackin. Samalla raitavärillä kuin ensimmäinen punaiseni tehtiin, vedin koko pään punaiseksi. Tuloksena tumma, mahonkiin taittuva punainen. Vielä en tyytyväinen ollut. Seuraava raitavärjäys, ja johan tuli punaisempi. Olihan tummempia kohtia, mutta väri oli eläväisempi. Hiukseni olivat skene-emo-mikäihmeliekään sekoitukset. Väri alkoi haalistumaan melko nopeasti, sillä minähän mistään ylläpidoista välittänyt. Kun väri rupesi muistuttamaan erittäin haalistunutta punaruskeaa, vedin päälle ruskean, joka jäi tummemmaksi alta kuin päältä, tuloksena siis taas kerrosvärjäys. Annoin värin haalistua hetken vielä ennenkuin värjäsin sen lukion ensimmäisen luokan alussa aivan tumman ruskeaksi.


Uhm so yeah, the last moments of ninth grade and the beginning of High Schools first grade. A big heap of pictures, I know, stop complaining. First theres my classical reddish brown on my whole head, after I successfully got the black diluted down with constant washing of my hair. Then, after several years of persuading my mom gave in and I decided to let my red hair have a comeback. With the same highlight color that my first red hair was done with, I went and did my whole head as red. The result was a dark, mahogany-like red. I wasnt satisfied. Next highlight coloring, and it became red the instant. Of course it had darker spots, but that made the color more lively. My hair was this scene-emo-whatever kind of a mix. The color started fading pretty quickly, since I didnt care much for maintenance. When the color started reminding me of a reddish brown again, I went over it with a dark brown, that remained darker beneath than it did on the top, resulting in a layered color. I let that brown fade for a little while before I dyed it a really dark brown on the first grade of High School



-













Tässä sitten oikeen punainen bingorivistö. Väri johon aina palaan. Lukioaikana löysin kotivärjäyksen ilot, ja aloin itse värjäämään hiuksiani punaiseksi. Hyväksi todettu väri oli Ferian 5.55, jonka nimeä en nyt muista. Sillä suurin osa näistä tummemmista väreistä oli tehty. Kuvassa, jossa olen peilin edessä, tajusin että säästyn ylimääräiseltä värjäämiseltä kun ostan hoitoainepohjaisia hiusvärejä, kuten Directions, Manic Panic jne. Samalla pystyin myös kontrolloimaan sävyä. Joten tässä peilikuvassa, olin tavallisen Feriani päälle heittänyt Directionsin Pillarbox Rediä, jolla ylläpidin hiuksiani. Sitten sain järjettömän idean. Hamstrasin ison kasan rahaa, jolla sitten tein värinpoiston, ja pistin kyseisen Pillarbox Redin ja Vermillion Redin sekoituksen päähäni, ja väri oli tavattoman kirkas. Ikävä kyllä se haalistui myös nopeasti ja ylläpito oli liian kallista.


Here's a real bingo line of red. The color that I always come back to. During High School I found the wonders of do-it-yourself-dyeing and I started to dye my hair red by myself. The best color that I used was Feria's 5.55, of which name I cant recall. Most of these darker colors were done with it. In the pic, where Im standing next to a mirror, I realized that I spear myself from extra dyeing if I start using semi-dyes, like Directions, Manic Panic etc. Like that I could also control the shade of the said color. So in this mirror pic, I took my normal Feria and tossed a Directions Pillarbox Red on it, which I used to condition my hair with. Then I had this crazy idea. I got loads of money with help, did a decolorazition on my hair and tossed the said Pillarbox Red with a mix of Vermillion Red on my head, and the color turned out immensely bright. Sadly, it also faded quickly and maintaining it was too expensive.



-










Kun punainen olin haalentunut, menin kampaajalle, ja pyysin häntä tekemään minulle liukuvärjäyksen vaaleanruskeasta liilan kautta pinkkiin. Koska hiukseni oli kerrostetut, liila pistettiin alle, ja latvani laitettiin pinkeiksi. Väri oli ihana, ja pysyi minulla mahtavat puoli vuotta, lukion kakkosen loppuun asti. Samalla löysin myös Fantasy Colorgloss värit, jolla pinkkiä ylläpidin. Sitten rupesin taas kaipaamaan punaista väriäni, mutta yritin pysytellä enemmän oman hiusvärini puolella ja valitsin mahonkisen ruskean.


When the red faded, I went to the hairdressers and asked for her to do me a gradual dye from light brown, to lilac, to pink. Because my hair was layered, the lilac got put beneath my hair, and the ends of my hair were dyed pink. The color was wonderful, I stuck to it for an amazing half a year, to the end of my second year in High School. At the same time I found Fantasy Colorgloss too, which I used to maintain the pink in my hair. Then I started missing the red color again, but tried to stick in the more natural shades, picking a mahogany brown.



-












Ja nyt viimeisimpiin väreihin. Kun mahonkini vaaleni, päätin että jos pysyttelen normaaleissa väreissäni, niin kyllä jotain makua pitää hiuksiin saada. Repäisin siis, ja menin vetämään sivupörrön. Erittäin hyvä suunnitelma, ja erittäin hyvä kampaus, itse tykkään että sopii minulle. Sitten päätin koittaa taas kauppaväreillä punaista päälle, mutta eihän tuo tumma punainen minulle kelvannut. Rupesin kuluttamaan kaikkea ylimääräistä väriä hiuksistani c-vitamiini ja shamppoosekoituksella, joka poisti aivan kaikki värikerrokset hiuksistani, ja päädyin melkein blondeihin hiuksiin. Väri itseasiassa sopi minulle, katsoppas tuota. Sitten, ostin Fantasy Color Glossin Fire Rediä ensimmäisen kerran, ja pelkällä semivärillä värjäsin koko pääni. Väri oli erittäin kestävä ja täydellinen jajaja täytti kaikki toiveeni! Ehkä viikko sitten päätin kuitenkin vaalentaa hiukseni latvat ylijääneellä blondausaineella jota käytin ystäväni päähän, ja sitä kautta päädyinkin näihin hiuksiin mitkä minulla nyt ovat!


And now to the most recent colors. When my mahogany faded, I decided that if I would keep in normal colors, then I surely needed some flavor in my hair. I took a leap of faith, and got myself an sidefluff! A great plan, and a great hairdo, I think it suits me. Then I tried to dye red over it again with storebought colors, but the dark red wouldnt suit my needs. I started erasing all color in my hair with this mixture of grounded up C-vitamin and shampoo, that stripped my hair of all layers of color and I ended up with almost blonde hair. The color suited me actually, wouldcha look at that. Then, I bought Fantasy Color Gloss Fire Red for the first time, and with only semi-dye in use, I colored my whole head. The color was really resilient and perfect andandand it fulfilled all my hopes! A week or so ago I decided to bleach the ends of my hair with excess bleach that was left when I bleached my friends hair, and just like that I ended up with this hair I have now!




Olen pahoillani pitkästä postauksesta, ja toivon että jaksatte sen läpi käydä. Kiitos lukemisesta!

Im really sorry about the long post, and I hope youll still read it through. Thanks for reading!


-M  

#6

Ei jumalaaauta mikä päivä. Lähdettiin keskustasta Sittariin asti hakemaan mulle hiusvärejä. Heräsin jopa aikaisin sitä varten. CM hiustalo on mun taivas, oikeesti. Voishan sitä keskustan Salon Klipsissä ja missä lie käydä, mutta Hiustalolla on suurin valikoima hoitoainepohjaisia semi-hiusvärejä. Salon Klipsissä paras aine mitä niillä on, maksaa 30 e puteli ja pysyy päässä vain pari pesua, sekä haalistuu helposti auringonvalossa. Hiustalo taas tarjoaa kaikille hiustyypeille sopivia aineita. Oma suosikkini on Fantasy Colorgloss crestolilta. Väri vaahdotetaan kun se pistetään päähän, eli ei sotkua. Vaahto sitten hyhmettyy väriksi, joka on kirkas ja pysyy AINAKIN kuukauden päässä haalistumatta. Ja sittenkin kun se haalistuu, väri ei muutu rumaksi tai mitään muuta. Pullon hinta on 14,90 e, erittäin hyvä ottaen huomioon että aine on riittoisaa ja hyväksi todettua. Ostin siis kaksi noita, värit Flame Red ja Flame Orange.



God fucking damnit what a day. We left the central town all the way up to Citymarket to go buy me hairdyes. I even woke up early for it. CM hiustalo is my heaven, seriously. I could always visit Salon Klipsi and whatever in the town central, but Hiustalo has the biggest variety of semi-dyes. The best product Salon Klipsi has, costs 30 euros per bottle and only sticks to your hair for a few rinses, and it fades easily in the sunlight. Hiustalo on the other hand provides products fit for every type of hair. My personal favorite is Fantasy Colorgloss from Crestol. The color is of a foamy texture when you rub it in your hair, which means no mess. The foam then sets to be the color, which is bright and stays on your hair for AT LEAST a month without fading. And when it fades, the color doesnt go ugly or anything else. The price of the bottle is 14,90 e, which is really good considering the product lasts for long and is proven to be good. I bought two of those today, colors Flame Red and Flame Orange.




Näitä sitten tuli pistettyä päähän ja vaalean oranssista tuli intensiivinen tumma oranssi, sekä punainen sai lisää eloa. Pidän hiuksistani valtavasti nyt. Ikävää vain että punainen kuluu nopeammin kuin oranssi. Onneksi toin Lontoosta hätävaravärejä mukanani. Alla sitten kuvat ennen ja jälkeen


These are the ones that I managed to put on my head and then my light orange became an intensive dark orange, and my red got a little more oomph. I love my hair so much now. Too bad that the red just gets used up faster than the orange. Lucky I brought with me emergency colors from London. Below are the before and after shots.

Before!



After!


Pidän nykyisestä enemmän. Vaalea ei ole juttuni. Nytkin oranssia on ehkä vähän liikaa makuuni. Ajattelin tässä muuten tehdä hiuskollaasin tämän postauksen jälkeen, joten pahoittelen jo valmiiksi tuplapostauksesta! Ottakaa muuten tähän loppuun kuva mies-Miasta. Kiitos lukemista!


I like the present one more. Fair colors arent my thing. Even now I think I have too much orange for my taste. I was thinking about doing a collage of my hair, so I apologize about the double post in advance! Oh by the way, here, have a picture of male- Mia. Thanks for reading!



-M  

Saturday, 6 July 2013

#5

Miten voi ihminen vihata kesää. Liian kuuma, liian paljon ihmisiä, hyttysiä (joille diabeetikkovereni maistuu erityisen paljon), känniläisiä ja huumehörhöjä.. Siksi sitä tuleekin nykyään nukuttua päivät ja valvottua yöt. Pelaamisen merkeissä tottakai. Ajattelin tässä tehdä pienen katsauksen tämänhetkiseen peliröykkiööni, erittäin huonoilla kännykkäkamerakuvilla tietysti ja huonoilla tekosyillä että pelaaminenkin on elämää. 


Oh how can one hate summer. Too hot, too many people, mosquitoes (who enjoy the taste of my diabetic blood rather much), drunkards and stoners.. That is why I mostly sleep through the days and stay wake through the nights. Via playing, of course. I was thinking of doing a little outlook on my current stack of games, accompanied with pretty bad mobilephone pictures and lame excuses on how gaming is still a way of living.




Repikää tästä. Suurinosa pelejäni, miinus pari jotka olen digitaalisesti ostanut. Kuinka monta noita nyt onkaan, 28 peliä disketteineen, plus digitaalisesti ostettu Mists of Pandaria ja postitusta odottava F.E.A.R 1nen. Eli yhteensä 30. Onhan noita kertynyt. Tarvitsen lisää.


Suck on this. Most of my games, minus a few that I have digitally bought. How many are there, 28 games with their discs, plus a digitally bought Mists of Pandaria and F.E.A.R 1 awaiting to be posted. That makes the total of 30. Seems I have gained quite a few. I need more.



Aloitetaan pinon pohjalta. Neljänä pohjalla ovat WoWin vanilla versio, Lich King, Burning Crusade ja Cataclysm. Kuten sanoin aiemmin MoPista, se ei tässä ole. Seuraavana ovat kolme Haloa, anniversary editio ensimmäisestä joka on omani ja kaverilta saadut Halo 2 ja Halo Reach. Sitten helmeni, rakkaani, PC versiot Left for Deadeista, 1 ja 2nen, ja sitten anniversary editio xboxille ykkösestä <3. Varmaan harvoja shoottereita joita jaksan pelata ja joissa olen kestettävän hyvä. 



Lets start from the bottom of the stack. The four at the bottom are WoWs Vanilla version, Lich King, Burning Crusade and Cataclysm. As I said earlier about MoP, here you cannot see it. Next in line are three Halos, Anniversary edition of the first, which is my own, and Halo 2 and Halo Reach Ive gotten from a friend of mine. Then the pearls of my collection, my loves, PC versions of Left for Dead 1 and 2, and then an anniversary edition for Xbox of the first one<3. Probably one of those few shooters that I love playing and where Im decent at.





Tästä sitten seuraavaa. Muistinkin tässä että minulla on PS2lle jossain Devil may cryn ykkönenkin. Missä lie. Okei mutta tosiaan, Devil May cryn kakkonen ja kolmosen spessu editio pleikkari kakkoselle ja sitten DMC vitonen xboxille. Rakastan tätä sarjaa, aivan mahtavia pelejä, jopa nuo vanhemmat. Seuraavana vuorossa FEAR 2nen PClle ja F3AR xboxille. Tämä sarja menee kaikkien yli. Aivan täydellinen shootteri, juuri sopivan pelottava ja pitää kiinnostusta yllä. Suosittelen. CoDkin tuolta näkyy, pakollinen Sims kakkonen ja sitten Deus Ex ja SWtOR jotka molemmat sain rakkaalta ystävältäni.



Here's the next ones. I just remembered that I have Devil May cry 1 for PS2 somewhere. Don't know where. Okay but yeah, Devil May Cry 2 and the special edition of the third for Playstation 2 and then DMC 5 for xbox. Love this series, great games, even the older ones. Next in line is FEAR 2 for PC and F3AR for xbox (still waiting for the first one). This series is above all of the rest. The perfect shooter, just the right amount of scary and keeps your interest. I recommend it highly. There you can see CoD, mandatory Sims two and then, Deus Ex and SWtOr that I both got from a dear friend of mine.



  


Tässä sitten viimeiset. Dark Souls prepare to die editio on ylioppilaslahja parhailta ystäviltäni. Erittäin hyvä peli, vaikkakin turhauttava koska joo heitän controllerini seinään kun suutun. Juu. Seuraavana Kingdom Hearts 1 ja 2, taas aivan ihania pelejä, rakastan rakastan rakastan <3. Trapt, Naruto 2nen, The Chronicles of Narnia ja Alone in the dark ovat taas sellasia pelejä joita en hetkeen ole pelannut. Hyviä jokaikinen niistä tosin. Alone in the Darkin sain Left for Deadin kylkiäisenä. Erittäin hyvä kylkiäinen, sanon minä.


Then the last of them. Dark souls Prepare to die edition was a High School graduation gift from my best friends. A really good game, even if it might be frustrating since yeah I tend to throw my controller to the wall when I get mad. Yeah. Next up, Kingdom Hearts 1 and 2, again great games, I love love love looove them <3. Trapt, Naruto 2, The Chronicles of Narnia and Alone in the dark are the games that I havent played in a while. Each and every one of them are good though. Alone in the Dark I got with Left for dead. A really good giveaway, I'll say.




No, siinä suurinosa peleistäni. Tarvitsen lisää rahaa ja lisää pelejä jajajaja... Joo. Kuitenkin. Kiitos taas lukemisesta, tervetuloa uudelleen!

 Yeah well, theres mainly all my games. I need more money and more games andandandand.. Yeah. Anyhow. Thank you for reading again, welcome back next time!



Here, have a selca on me.


-M